Santorini, Kreikka

Santorinille lähdimme lokakuussa, jolloin siellä oli toiseksi viimeinen viikko, kun sinne tehtiin vielä lomalentoja. Olimme varanneet matkan pari kuukautta aiemmin, mutta samassa hotellissa oli suomalaisia, jotka olivat tulleet puolta halvemmalla otettuaan äkkilähdöt.

Lokakuussa keli oli vielä lämmin, vaikka parina päivänä sateli ja parina päivänä oli kolea tuuli. Merivesi oli lämmintä, eikä tuohon aikaan turisteja ollut enää niin paljon kuin heinäkuusta syyskuulle.

Santorini on huikaisevan kaunis saari kalderoineen, vuorineen ja kuuluisine auringonlaskuineen.

Me otimme hotellin rauhallisesta Kamarin kylästä, Profeetta Eliaksen vuoren juurelta, läheltä mustaa hiekkarantaa (musta hiekka on laavakiveä tulivuorenpurkauksesta). Se oli rauhallinen ja hyvä valinta. Rantakadulle oli muutama sata metriä matkaa ja siellä riitti säpinää, jos sitä tahtoi.

Kamarin kylästä pääsi hyvin bussilla saaren pääkaupunkiin Firaan, jossa oli useita museoita, upeita ostosmahdollisuuksia, ravintoloita ja teransseja kalderan reunalla. Firasta jatkoimme bussilla Oia:an, joka on kuuluisa maailman kauneimmista auringonlaskuista.

Patikointi vuorelle oli myös yksi matkan huikaisevimmista kokemuksista.

Huono puoli tässä saaressa oli hintataso; Santorini on ruoan suhteen Suomen hinnoissa tai jopa vielä hieman kalliimpi. Mutta toisaalta, lähtisin uudelleen, sillä paikka oli upea ja ihmiset ystävällisiä ja meiltä jäi Akrotirin kaivaukset vielä näkemättä...

Linkkejä Santorinista kiinnostuneille:
Kreikka.net/Santorinin nähtävyydet
Trivago/ Santorinin nähtävyydet
Matkaopas/Santorini
Kreikkamatkat/Santorini