Lomatarjous Itävallan alpeille tuo mieleeni omat muistoni Alppien ylityksestä. Se tapahtui kesällä ja ilman suksia. Aloitimme Itävallan puolelta ja tarkoitus ehkä oli vähän kuin oikasta, mutta matkaan meni kyllä monta tuntia enemmän kuin olimme kuvitelleet! Ensinnäkin tukeva ja turvallinen automme kääntyi sangen hankalasti serpentiiniteillä, eikä matkanteko oikeastaan ollut kovin rentouttavaa. Maisemat olivat erittäin kauniita, mutta pieni hirvitys rotkosta auton vierellä esti nauttimasta ihan täysin siemauksin...
Matkalla nähtiin kauniita, pieniä alppikyliä, odoteltiin, että lauma lehmiä vaivautuisi siirtymään pois tieltä ja vilvoiteltiin hyvin kirkasvetisen vuoripuron äärellä. Vesi tosin oli niin kylmää, että varpaat meinasivat jäätyä!
Paikalliset mennä huristelivat ylä- ja alamäkeen moottoripyörillä ja pienillä autoilla mielestäni aika kovaa vauhtia, kun me taas kiipesimme tukevalla autollamme hitaasti, mutta varmasti ja taas laskeuduimme hitaasti ja varovarovasti serpentiiniteitä.
Vaikka reitin valinta oli vähän vahinko, niin iloinen yllätys maisemineen verrattuna monikaistaisiin moottoriteihin. Perillekin päästiin joskus hyvin myöhään, mutta ehjänä=)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti