Kroonista matkakuumetta: Milano, Italia

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Milano, Italia

Olimme Milanossa koko perheen voimin muutama vuosi sitten. Joulukuinen Milano oli kostea ja viileähkö, mutta se ei tunnelmaa latistanut millään tavalla. Milanossa ei ollut sellaista joulumeininkiä kuin Berliinissä vastaavaan aikaan, ei oikeastaan mitään jouluista.
Näimme Duomo- katedraalin yöllä tullessamme taksilla kentältä hotellille ja nuorin tyttäremme heräsi juuri silloin ja hihkaisi, että katsokaa, mikä prinsessalinna! Tarunhohtoiselta ja uskomattomalta se todellakin näytti lamppujen loisteessa upeine torneineen ja koristelluine ikkunoineen.
Vanhoja kirkkoja, joita tykkään kiertää, oli molemmin puolin katuja jatkuvalla syötöllä. Sitkeästi kiersimme kaikki vastaan tulleet kirkot matkamme varrelta. Ainoa, että valokuvista ei enää muista mikä kirkko oli omistettu kenellekin pyhimykselle, kun niitä oli niin runsaasti.
Me pyörimme pääsääntöisesti Duomon ympäristössä, ns. vanhan keskuksen lähistöllä. Iltatori Duomon aukion lähistöllä oli tunnelmallinen, pienet kahvilat runsaalla ja ihanalla Italialaisella jäätelötarjonnalla, oikea kuuma kaakao (siis ei kaakao vaan sulatettua suklaata kermalla, nam!) ja aidot italialaiset ravintolat. Ei mitään valittamista, nautintoja kaikille aisteille estetiikasta lähtien.

Löysimme Milanon kaupungin akvaarion, johon jonotimme pienen hetken ja yritimme kovasti tarjota rahaa, kunnes selvisi, että paikka on todellakin ilmainen! Tämä paikka vastasi aika pitkälle meidän Sea Lifeä Linnanmäellä, joten suosittelen lämpimästi kaikille.

Milanossa nähtävyyksiä on niin laajalla alueella, että jos siellä useamman päivän viettää, kannattaa haarukoida nähtävyydet mitä tahtoo käydä katsomassa ja mahdollisesti varata niihin lippuja jo kotimaasta käsin (esimerkiksi Da Vincin viimeistä ehtoollista katsomaan).

Hintataso Milanossa on lähes sama kuin meillä kotimaassa. Se todettiin, että Galleria Vittoria Emanuele II:n sisällä kahvilla käynti oli neljä kertaa kalliimpaa kuin sen ulkopuolella...

Milanon tunnelma oli kauniin, historiallisen rapistunut, mutta ah, niin elegantti. Ihmiset olivat ihanan äänekkäitä aina dramatiikkaan asti, mutta aina ylen ystävällisiä ja avuliaita. Lapset ovat selvästi lähellä italialaisten
sydäntä.